sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Korvike

Viikonloppu meni pihatöissä, katto naputeltu ja ruuvailtu tälle mallille.

Minä keskityin laatoitushommiin. Että voi ihminen olla tyytyväinen kättensä jälkeen, eihän se nyt priimaa ole mutta tosi siistin näköinen.  Laattaleikkuri oli käytössä niin sain kätevästi muotoiltua laattoja. Etupihalla jäi vielä muutama nurmenrajauskivi leikkomatta, kiviä on vain muutama jäljellä ja leikkauskulman pitäisi mennä kerralla oikein. Laatat on nyt kulutettu, ehkä ensi kesänä raskin hankkia puuttuvat 40 m2 ja hoitaa laatoituksen loppuun.


lauantai 28. kesäkuuta 2014

Laatoitusurakka jatkuu


 Laattalavoja jäi syksyltä kaksi. Eilisestä lähtien olen tasoitellut pohjia ja asetellut laattoja, toisen lavan sain jo tyhjäksi toisesta puolikas jäljellä. Tasoitus on hidasta hommaa, mutta kun malttaa tehdä niin asettelu sujuu heti sutjakkaasti. Pohjan muotoilu oli valmiiksi reilusti kaadossa ulkoreunoille. Piti miettiä minuuttitolkulla että miten kaadot järkevintä tehdä ja pitäisikö olla vatupassissa  kumminkin osa, kun pöytäryhmää suunnittelee. Riittääkö että sitä on terassilta metrin verran vai pitääkö sitä olla koko matkalla reunalaattaan asti.

 Rantapenkereen sorapolku sai vähän jatkoa kun sain multapusseja tyhjäksi. Tuossa paikassa ei haittaa vaikkei ole niin justiinsa nuo materiaalit. Tarkoitus olisi jatkaa tuo "polku" kahden alimman turveharkkorivin välistä istutusalueen reunaan.

Kaunokurjenmiekka
Tarhapimpinellaruusu Dunwich rose

Puuliiteri kattoa vailla


Lomareissun takia pihatyöt oli tauolla. Nyt sitten rutistetaan tolkkuna että saatais valmista. Maalia on mennyt nyt vajaa 18 l ja katon ruodelaudat ja pääosa lattialaudoista on vielä maalaamatta. En millään raskis enää ostaa lisää. Ruodelaudat ei tule näkymään tulevan katon alta, lattialankut on varmaan makukysymys.

Kattovasat pitäisi naulata valmiiksi toisiinsa kiinni, niin että niitä olisi 5 kpl ylösnostettaviksi. Ummikkona yhtenä iltana pähkäilin mutta en sitten uskaltanut ryhtyä naputushommiin. Odottelen herraseuraa hoitamaan naputustyön. Ruoteiden naulaamisista kuvittelen selviytyväni sen jälkeen yksinkin.

Reissussa


Pihatyöt oli tauolla muutaman päivän pienen lomareissun takia. Kesäkuun alussa kierretiin länsirannikkoa Raippaluodosta ylöspäin. Tällä reissulla etelä-Pohjanmaata ja Savoa Kuopiosta kohti Oulun korkeuksia. Olen saanut opetella hidastamaan vauhtia ja nauttimaan hetkestä. Päätettiin valita pieniä teitä, suorinta reittiä kumminkin,teitä 551, 554, 560... Ajeltiin hissukseen, 300 km meni aikaa 6 h. Pysähdyttiin muutamalla geokätköllä ja muuten vaan maisemien vuoksi luonnonlähteillä, näköalatorneilla, pellonreunassa ihasteltiin haukan lentoa. Lapset sanoi kotipihassa että hassua kun ei edes nukahdettu matkalla. Oli niin paljon kaikenlaista nähtävää. Luonnonmukaisuus on niin kaunista että reissujen jälkeen sitä entistä enemmän toivoisi että osaisi rakentaa omaa pihaansa siististi mutta luonnonmukaisesti.



 Näköalatorni Pyhäjärvellä
Saukonlähde

torstai 19. kesäkuuta 2014

Lähti lapasesta

 Kaikki lähti siitä kun ostin alella angervoja ja sain ystävän siirtolapuutarhamökin pihalta saniaisia ja vuorenkilpeä. Nuotiopaikan ympärille laitoin rinneangervot, joita hankin muutaman tänään lisääkin niin sain enemmän toistoa samaan penkkiin. Ylijääneillä lankuilla viimeistelin nuotiopaikan, kivikasasta löysin sileitä kiviä sen verran että sain isomman "kävelytien".

Saniaiset ja vuorenkilvet istutin rannan penkereelle. Olipa iso homma putsata pohjaa sorakaistaleen vierestä. Maa on tosi tiivistä, täynnä peltokortetta ja muita hauskoja rikkaruohoja. Suosiolla poistin suurimman osan maasta ja kärräsin "puutarhakompostiin". Kun muuta ei löytynyt niin laitoin katekankaan pohjalle ja päälle mustaa multaa, turvemultaa ja jotenkuten putsattua maata. Maan rakoseen suolasin mielikuvitukseni siinä vaiheessa kun olin kottikärryjen kanssa jo lopettamassa hommia ja keräämässä kamppeita... en ollut hoksannutkaan kuinka hyvältä näyttäisi jos tuossa istutusalueen reunassa sorapatjalla olisin ollut sellainen pikkusorasta muotoiltu kivipuro. Meni sekuntti niin kottikärryt oli tyhjennetty ja alkoi taas lapionti, poista pohjamaa, kärrää pois, katekangas alle, hae sepeliä tienvarresta, muotoile, lisää isoja kiviä yms... siinä vaiheessa alkoi jo väsyttää, takana 6 h ilman evästä. Miten nuo pihahommat viekään mukanaan.

Huomisen maalailen liiteriä loppuun ja otan tauon multahommista. Etten kyllästyisi. Rantapenkereen kanssa touhuilen taas kunhan saan inspiksen. Vuoden takainen ideakin muuttaa hoitamaton pätkä rannasta "hiekkarannaksi" elää yhä. Riittäisiköhän jos poistaisi maata 10 cm laittaisi pohjalle vahvan suodatinkankaan ja kärräisi hiekkaa päälle. Muovi olisi rikkaruohojen kannalta paras mutta hiekka ei pysyisi siinä päällä, vedenkorkeus vaihtelee ja se veisi  liukkaan muovin päältä varmaan hiekat pois. Toisekseen kun ipanat touhuilee niin suodatinkangas pohjalla ei olisi niin liukaskaan jos hiekan alta paljastuisi. Että olisiko sitä ensi viikolle hommaa...





keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Puuliiteri osa 2


Sunnuntai-iltana siksak sukkelaan pöllähti mies ryskyineen pihalle ja niin nousi harjakorkeuteen liiteri. Sisällekin pääsee. Juhannuspuuhaa mukavasti lopuista maalaamisista ja nuotiopaikan perennapenkin lankkurajausten tekemisestä.

Sekametelisoppa



On se vallan tosi että istutusalueiden rajaukset voi hoitaa mielikuvituksella. Ylimääräisille tiilille, laatoille ja lankuille löytyy sija tästä majatalosta. Hitokseen pieni vaara olemassa että menee mauttomuuden puolelle, mutta kun päivästä toiseen katsoo niin silmä tottuu. Vierailijoille vain ylpeänä esitellään kekseliäisyyttä ;)
Tiilirajauksella tarhapimpinellaruusu Rosa "Dunwich Rose".



Prismojen kesäpihat sulkevat porttejaan eri aikoihin ja niinpä osalla on jo poistomyynnit. Yhdestä sellaisesta nappasin yks kaks takakonttiini parit angervot ja kehittelin yhtä yks kaks rinneangervoille ja idänvirpiangervoille penkit... Tiili/laattahässäkkä rajaus ei taida olla miehen mieleen, kun tulee viikonloppuna käymään niin on varmaan parempi pitää sitä etäämpänä tontin itälaidalta, hyvällä lykyllä ei hoksaa ollenkaan ;) Täytyy vaan vähän lapioda kivituhkaa laattojen väleihin... Tuota täytyy ajan kanssa vähän laajentaa, pääasia että itärajan reunustan siistiminen on aloitettu.



torstai 12. kesäkuuta 2014

Purppuraa




Kaikki pensaat selvisivät talvesta koivuangervot etupihalla, norjanangervot takapihalla ja etupihan purppuraheisiangervot.

Pha:ja on kolme, kaksi kuorikatteen väristä ja yksi kirkas viini, mutta ne onkin kahdesta eri paikasta, toinen noista on Diabolo en muista kumpi. Istutin ne tontin etuosaan vähän niinkuin portille, tarkoitus on että kasvavat ja peittävät vähän näkymää vuosien aikana. Vanhassa pihassa oli perinteista vihreää versiota ja 8 vuodessa se on kasvanut kaksi metriseksi. Olettaisin että tämäkin kasvaa yhtä nopeasti, vajaa metriseksi tänä vuonna ja ensi vuonna lisää. Minusta aika nopeasti saavuttaa tuon 2 metrin korkeuden varmaan kolmessa vuodessa.

Pieleen meni että pätkähti


Hirveen reippaana olen iltaisin lasten ja apulasten kanssa maalaillut ja hirttä kerrallaan nostanut puuliiterissä. Kunnes eilen illalla tajusin että 7-8 hirsikertaa täynnä ja kaikki kahdenpuolin lovetut lyhkäset hirrenpätkät on käytetty. Olin ihan varma että toimitusvirhe ja varmaan jotenkin johtui siitä kun halusin etuterassillisen ja jotenkin laskut mennyt valmistajalla sekaisin. Eikun luuri käteen ja soittamaan  alkuillan puhelua :)
Rakentaja eli minä: Hei, täältä ...soittelen, kuule.... varmaan puuttuu nyt... kaikki käytetty...
Valmistaja: Ei kyllä pitäisi puuttua, lasketko onko niitä 32 kpl?
R: on niitä sen verran, mutta kesken loppui
V: en kyllä ymmärrä, ethän laittanut pitkälle sivulle?
R: en laittanut
V: ethän laittanut takasivulle?
R: toki laitoin niinkuin kuvassa oli
V: ei siinä ollut takasivulla, tekstissäkin oli maininta että ei takasivulle
R: no oli kuvissa, ei niissä papereissa kyllä ollut mainintaa että ei taakse
V: on niissä kyllä ollut
R: minäpä tarkistan... tässä lukee vaan plää plää plää....katohan lukee tuossa suluissa isoin aakkosin että ei takasivulle... tuota ei tässä kuule sitten olekaan mitään vikaa, ongelma on mulla ei sulla
V: voi että, onko sulla siellä kaveria, tartteisit kaks miestä nostamaan hirsiä niin että saisit pujotettua välikapulat pois
R: tiiäkkö, ei oo miehiä tontilla, varsinkaan kaksin kappalein. Mutta on mulla 12 vuotias poika ja me kokeillaan
V: no sitte...


R: Onskaaaaa, tuukko auttaan, sun pitäis olla hirveen nopee, mää lasken kolmeen ja nostan hirttä kerrallaan toiselta puolen ja sää nappaat tautisen nopeaa ne kaks kapulaa välistä pois. Toiseks alimman kohalla tekee ehkä tiukkaa mutta ollaan nopeita ja vahvoja :)

Loppu hyvin kaikki hyvin, rykästiin vartissa kapulat pois ja ehittiin paikkomaalatakin osa. Ylä kuvassa palikoilla ja alakuvassa ilman.

Ohje: lue ohjeet


keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Unikko



Siperianunikko kukassa, viereen istutin Isoäidin Kasvit Oy:ltä tilaamiani idänunikon siemeniä.


 Siperianunikot toukokuun lopulla kun nuput vasta heräilivät.

Kullero




 Vaalea on tarhakullero, toinen oli puisto-... ranta-... tai ehkä joku kolmas kullero



Maaperäanalyysi

Hankin viime vuonna ph-mittarin ja urakalla eilisiltana mittailin omalta ja naapurin tontilta arvoja. Paketissa on mukana 2 putkiloa joista toinen tyhjä ja toisessa jotain jauhetta, lisäksi kaksi pulloa jotain nestettä.
Ensin pintamaa sekoitetaan ja annetaan sen kuivua, tyhjään putkiloon maata millin verran, sekaan paketissa tulleessa minilusikalla jauhetta ja lopuksi 2,5 ml asti nestettä. Korkki kiinni ja putkilon ravistelu.

Yllättävän nopeasti neste vaihtaa väriä. Havupenkistä mitattuna, jossa oli siis peltomultaa mukaan sekoitettuna biolanin mustaa multaa sain väriksi räikeääkin räikeämmän vihreän vastasi 7,5 ph. Vaikka mistä kohtaa mittasin tontilta niin arvoksi tuli sama, tai piirun verran happamampi 7 ph.

Kokeilijahortonomina en tiedä voiko tuo kiinankatajan ja timanttituijan ruskettuminen johtua tuosta ph arvosta vai onko se puhtaasti niin läpäisevä maaperä että vesi holvaa läpi. Varuilta nappasin kaupasta mukaani kaksi säkkiä havu-rodomultaa. Pitää lisätä ja ehkä ostaa lisääkin muutama säkki.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Raippaluodon lomanen

 Pieni viikonloppulomanen lasten kanssa Raippaluodossa. Olin haaveillut mökkiä vuokratessa istuvani lepotuolissa mökin terassilla puutarhalehti edessäni, ja sivusilmällä seuraavani lasten touhuja mökin hiekkarannalla. Mökin rantaa mainostettiin lapsille sopivana sorapohjaisena rantana. Jälkimmäinen piti puoliksi paikkaansa, sorainen ja kovasti kivinenkin vielä. Omien ipanoiden kokoisille se ei ollut sopiva. Piti etsiä saarelta korvaavat rannat. Tämä löydettiin Södra Vallgrundista samalla reissulla kun etsittiin extempore geokätkö, kätkö oli  uimarannalle johtavan metsäpolun varrella.
 Luonnon uimaranta Södra Vallgrundista, Sommaröntien lähellä.
 Matkalla uimarannalle. Luonto on niin mahdottoman erilainen kuin kotona, upea. Kyllä kannattaa etsiä syrjäisiä paikkoja ja opettaa lapsille ihanuuksia ja historiaakin Suomen kolkista.
 Paluumatkalla mökille äkkikoukkaus tienhaarasta jossa luki Norra Vallgrund, kalasatama.
Norra Vallgrund

Raippaluodossa oli niin tunnelmallisia pihoja, huolella tehtyjä, intiimejä. Sellaista omenapuiden loistoa en ole nähnyt missään, tuhansia kukkia yhdessä puussa. Timanttituijia oli paljon, korkeita ja vahvoja, eikä yhtään ruskettuneita. Sipulikukkia, kaikenvärisiä. Kiviaitoja, kaikilla, melkein kaikilla. Kivipaasejaa, omia kivirantoja, omia hiekkarantoja. Hylättyjä taloja, mökkejä. Kahvilaa merenääressä. Hotellihuoneita melkein meren yllä. Taidan palata. Jonain päivänä.

Paluumatkalla pohjoiseen 7 saaristosillan kautta, Ytterjepposta pohjoiseen. Kokkolan lähellä Öjan kalastajakylä. Tienposkessa kyltti. Hidasta ihmeessä kyltin jälkeen ja varsinkin aurinkoisena päivänä. Ajele rauhallisesti muuan kilometri ja pysähdy kahville kylätalon pihaan. Maailman ihanin kesäkahvila Cafe Bryggan, on aivan rannassa. Vieressä uimaranta ja paateillakin näyttivät tulevan jäätelölle. Kerrassaan idyllinen paikka.