torstai 28. huhtikuuta 2016

Paljun paikkaa


Olen miettinyt puilla lämmitettävän paljun hankintaa tai uima-allasta. Ajatus harhailee enkä ole valmis vielä päätöksentekoon, kumpiko vai kumpikaan. Molemmissa puolensa, lämmin ja kylmä vesi, lilluminen ja uiminen, aikuiset ja lapset, lapset olisivat enemmän kuin onnellisia kummasta vaan. Uima-allas pitää purkaa talveksi, paljun voi jättää paikalleen. Herraseura oli sitä mieltä että molemmat limottaa ja vesi pitää vaihtaa monta kertaa kesässä, uskoako tuota. Molemmat tarvitsevat ehkä samanlaiset pohjatyöt. Palju on kalliimpi, lämmittäminen vie aikaa, mutta onhan se oma operaationsa ja fiiliksen herättäjä. Tuossa kuvassa se paikka olisi, pitäisi kiinankatajat siirtää, ja muotoilla uudelleen aluetta, lapioida nurmea pois. Niin, olisikohan tekemiselle aikaa, tai siinä oleilulle. Kauankohan paljun lämmittäminen keskimäärin kestää. Ehkä arki-illan juttuja ei kuitenkaan, pitääköhän vesi vaihtaa usein. Kertokaa lukijat jos teillä kokemuksia. Puolesta ja vastaan.

Sydämen asialla



Putsataan ja harjataan, pestään ja suihkutellaan. Joka kevät. Sama juttu. Sydän on puhdistettu. Kyllä kelpaa taas, lamoherukan varjossa.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Pöllijakkara


Alussa oli kaadettu kuusi, pöllijakkarahaave ja google. Sieltä jostain syövereistä löytyi kuva, hetki vielä ennenkuin idea on muuttunut todeksi

Olen odottanut kesää, kuin kuuta nousevaa. Terapeuttista touhuta pihalla ja ideoida, mitä sitä seuraavaksi tekisi. Parasta ovat ihmiset jotka päästävät pihoillensa kurkkimaan, olen etuoikeutettu saadessani ympärilleni  idearikkaita pihaihmisiä. Ajatus sieltä, toinen täältä, siitä ne lähtevät, puutarhaunelmat.


sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Elpyminen











Talven jäljiltä elpyminen alkanut. Nälkäisimmät ruokailleet tiluksilla. Omenapuiden runkoa jyrsitty, oksia katkottu, samoin vadelmapensaiden, norjanangervon, herukoiden latvukset syöty. Toivottavasti on pupusen maha nyt täynnä että riittäisi tuleville vuosille. Iso urakka kiertää jänisverkoilla kaikki pensaat ja puut tulevaksi talveksi. Ei innostaisi.

Myyrähiiritaimikäsenytonkaan on tehnyt myyräntyötä lumen alla. Semmonen labyrintti jäljellä että osasikohan tuo kotiinkaan. Koko piha sokkeloita täynnä, pohjoisesta etelään ja idästä länteen.
Maa on niin kostea vielä että hätäisenä jo harmittelen onko ruusuilla kotia vai homehtuukohan juurakot. Pionimaa jota suunnittelin seiväsaidan viereen samoin, huhheijakkaa kostea maa.

Mutta jotta iloakin, silmut turvonneet lamoherukassa, timanttituijat tuuheina, joessa vesi virtaa, nuotiopaikka jaksaa ilahduttaa, seiväsrivistö tallella, samoin polttopuut, aurinko paistaa, ilma on lämmin, perennat vihertää, kivituhkakasaa, multaa ja kiviä jäljellä käytettäväksi tällekin kesää. Suunnitelmaa pihavajasta pyöritelty mielessä, pihakalusteet odottelevat nostoapua puuvajasta ja kesän tai siis kevään eka grillaus odottaa vielä.

Aurinko, lämpö, kumpparit, kottikärryt ja lapio. Niistä on hyvä kevät tehty. Unohtamatta  ensimmäisiä aamiaisia etuterassin auringossa, hetkiä auringon laskiessa takapihalla ja unelmia.