Mansikkamaa

Mansikkamaa kaipasi möyhennystä ja lisää multaa. Taimetkin oli sama jakaa samalla kertaa. Siinähän ne tunnit sitten vierähti, mutta mitä parhaimmassa säässä. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Syystä jota en nyt hoksaa istutin taimet ilman muovia. Kätevä emäntä leikkasi katekankaasta suikerot ja pisti kivet painoiksi.

Kartiotuijista aita

Teeseitse-emännän ratkaisut hyödyntää viimeiset kesäpihan ostokset, kartiotuijat -70%. Hulluahan se olisi jättää ostamatta, hetken mietinnät ja johan helpottaa tekemisen tuskan kanssa. Kasvimaa on kovan tuulen armoilla peltojen ympäröimänä. Päätin tehdä kartiotuijista aitaa kasvimaalle, pohjoistuulen esteeksi. Mutta kun periaate oli ettei yhdenyhtä kauppareissua voi tehdä jos se koskee puutarhaa. Notta piti pärjätä omillaan ja värkeillä mitä tontilta löytyi. Sahasin palasiksi eurolavoja jotta sain kehikkoa ympärille. Pitää jotenkin vielä ratkaista tuo tuija-aidan ja ojan välinen kaistale. Sellainen rytömaa, etten kestä jos pääsee nokkoset, ohdakkeet ja juolaheinät valtaamaan tilan.

Aloittelijan touhuja

Avomaankurkut pelastuivat ja tekevät kuin tekevätkin satoa. Jippii ja hurraa. Ensi kesänä uudelleen siemenistä istutus. Suurimmat kurkut kesäpihan esikasvatetuista taimista, mutta muissakin jo alulla. Punaherukkapuu antoi jälleen muutaman litran sadon, tauti joka iski jo toistamiseen raakileisiin söi sadosta reilusti. Terttujen puolivälistä oli marjat pudonneet.
Puutarhuri Jaana Erkinjuntti kävi huhtikuussa neuvontakäynnillä ja oikeassa oli. Herukka- ja karviaislaatikkoon mahtuu neljän pensaan sijasta vain yksi. Ensi kesän hommia laajentaa kasvimaata. Kasvimaata en ole lannoittanut kuin pikakompostorin kompostisekotteella syksyisin. Kuvasta päätellen karviaisilla on jonkunnäköinen hätä. Mitähän niille antaisi😊
Prisman kesäpiha on auki viimeisiä viikkoja, suunnittelin tuohon pellon puoleiselle seinustalle tuulenkaatajaa kartiotuijista. Vajaa metriset maksoi 8,50€ ja siitä -70% alennus. Eivät maksa enää mitään.

kroatia

Kroatia, Okrug Gornji. Monella pihalla viljellään tomaatit, perunat, kesäkurpitsat, herneet, viinirypäleet. Paikallinen taksikuski kertoi että on yleistä että ihmisillä on omia viljelyksiä. Hänelläkin oli kaksi viinirypäletarhaa punaiselle ja valkoiselle rypäleelle sekä oliivitarha. Kertoi tekevänsä juomaa lähinnä omiksi tarpeikseen, muutamia satoja litroja vuodessa. Ja  se on priimaa, pelkkää rypäleistä puristettua juomaa ei lisättyä sokeria eikä lisättyä vettä.

Avomaakurkun vapaus

Tuli niin lämpimät kelit pohjolaan että siirsin avomaankurkun taimet avomaalle.

Tyhjensin pikakompostorista puoliksi maatunutta tavaraa kasvimaalle, sekoitin viimekesäisen mullan kanssa joka oli tosi köyhtyneen näköinen, lisäksi säkki mustaa multaa joukkoon. Olen aina miettinyt estääkö turveruukuissa istuttaminen juurten kunnollisen leviämisen. Kolme tainta siirsin turveruukkuineen ja 9 laitoin ilman. Nyt seuraillaan juurtuvatko yhtä hyvin. Kaiken varalta laitoin päälle vielä hallaharson, mutta taisipa olla överiveto. 

Oli ihanan lämmin yö. Pihatuolissa piti fiilistellä auringon laskuun. Hallaharso jäi päiväksi päälle, muutama taimi oli nuupahtanut, mutta jospa kastelulla tokenisivat😊

Kesä on niin parasta aikaa ihmisen elämässä. Nautin.

Kasvimaa

Punaherukka näyttää olevan okei vaikkei kummoiset suojat ollut rungon ympärillä. Olihan sitä rusakot ehtineet kyllä jyrsiä, pitää tsempata ensi vuonna suojausten kanssa. Siihen sainkin pihasuunnittelijalta hyvät vinkit.

Sisällä odottavat ulospääsyä muutamat yrtit ja kaupan hyllyllä vielä tomaatin taimet. On näillä perukoilla vielä niin epävakaat säät ja pakkasöitä ettei millään uskalla vielä siirtää kasvihuonekaappiin.

Kasvimaa

Alkavat olla lumet sulaneet, sopiva aika miettiä kasvimaan laajennusta perunalle ja mansikalle. Saisin käyttööni vanhan ajan puulaatikoita kasvattaisiko niissä vai perinteisesti avomaalla riveissä. Jotain pitäisi keksiä.

Tuholaiset

 Etupihan perennapenkin joukossa kasvaa vielä mansikoita, kaikille taimille en saanut tehtyä uutta kotia vuosi sitten niin siihen jäivät. Varikset tykkää marjoista, sen mallinen penkki että ollut vaikea suojata mitenkään, aamuisin käyn nakkelemassa ojaan puoliksi syötyjä marjoja. Mutta joku muukin hässäkkä taimiin on tullut, lehdet vaihtavat väriä.  Marjat on ok, muutama marja homehtunut penkkiin, liittyisiköhän nuo samoihin asioihin.

Pionit tykkäsivät siirrosta uuteen penkkiin, pikkuisia taimia vasta ovat, ehkä kukkivat parin vuoden päästä. Mutta tulikohan liian kostea pionipenkistä kun näyttää ruskistuvan yhdestä taimesta lehdet:( voihan mörökölli, onhan tämä semmoinen taiteilulaji, puutarhanhoito. Töissä välillä pääsee oikeen jutteluihin pihaanhurahtaneiden kesken, usein puutarhan haasteista. Tänään tapasin kuitenkin ihmisiä jotka olivat onnistuneet kasvattamaan likusterinsyreenipensaan ja kehuivat maasta taivaaseen, ja muutama vinkkikin jaettiin puolin ja toisin muista piha-aiheista.  Ei ole syreenit tuttuja oikein minulle, mutta tuohonhan pitää perehtyä.

Oma maa mansikka vai miten se meni

En malttanut odottaa pensaiden ja puiden alennusmyyntejä, tiedättehän tunteen kun insipraatio iskee ja on toimittava. Kasvimaan kupeessa laattarajauksen sisällä söi pistiäinen toisen karviaisen eikä toiseenkaan tullut kuin yksi ainoa marja. Kokeillaan uutta paikkaa ja uutta pensasta Lepaan punaista, kirsikkapuu Huvimajan Kuulasmarjan juurella joka sekin eksyi matkaan kesäpihalta. Puutarhajätekomposti valmistuu pikkuhiljaa, yhtä pikkuhiljaa sitä siistin, nyt löytyi paikka puutarhamustikoille Alvar ja Arto, on reppanat pieniä pensaita vielä, mutta eiköhän ne rakkauella kasva, sitä täältä löytyy. Ja tuo punaherukkapuu antoi kahden litran sadon:)

Sovussa

Viime vuotiset minttu ja oregano kylväytyneet omenapuiden juurille, sovussa.
Nauhaporkkana ei oikein itänyt tänäkään vuonna. Eikähän nämä nauhat ole nyt nähty ja ensi vuonna irtosiemenistä.
Viime vuonna salaattia tuli perusteellisen paljon, tänä vuonna onneksi muistin, ja istutin vain vähän, tulee syötyäkin. Kehäkukkakin viime vuonna tiputti siemenensä kasvimaahan ja aukoo jo kukkiaan, ne on niin kauniita.
Kun markilta on väki poissa  iskevät nokkansa räkättirastaat mansikoihin ja herukoihin, häthätää yhtenä töihinlähtöaamuna hiippailin aamuvarhaisella ja verkotin punaherukkapuun ja juureltaan mansikat. Saataisiin edes jotain omiin suihin. Vaikka lintuihminen olenkin niin oman maan sadossa menee raja, ei kuulu nokkiville.

Kasvimaa

Ensimmäinen raparperisato jalostettu mehuksi, olipa kovin ohuet varret mutta hyvää tuli niistäkin. Punaherukkapuu on täynnä marjoja, mansikassakin jo kukat. Yrttien siemenet hituraisesti itävät, jälleen kerran jätin laittamatta merkit mitä mihinkin rivihin. Aikaa myöten pitäisi selvitä, viime vuonna porkkana ei itänyt mitenkähän käy nyt.

Elpyminen

Talven jäljiltä elpyminen alkanut. Nälkäisimmät ruokailleet tiluksilla. Omenapuiden runkoa jyrsitty, oksia katkottu, samoin vadelmapensaiden, norjanangervon, herukoiden latvukset syöty. Toivottavasti on pupusen maha nyt täynnä että riittäisi tuleville vuosille. Iso urakka kiertää jänisverkoilla kaikki pensaat ja puut tulevaksi talveksi. Ei innostaisi.

Myyrähiiritaimikäsenytonkaan on tehnyt myyräntyötä lumen alla. Semmonen labyrintti jäljellä että osasikohan tuo kotiinkaan. Koko piha sokkeloita täynnä, pohjoisesta etelään ja idästä länteen.
Maa on niin kostea vielä että hätäisenä jo harmittelen onko ruusuilla kotia vai homehtuukohan juurakot. Pionimaa jota suunnittelin seiväsaidan viereen samoin, huhheijakkaa kostea maa.

Mutta jotta iloakin, silmut turvonneet lamoherukassa, timanttituijat tuuheina, joessa vesi virtaa, nuotiopaikka jaksaa ilahduttaa, seiväsrivistö tallella, samoin polttopuut, aurinko paistaa, ilma on lämmin, perennat vihertää, kivituhkakasaa, multaa ja kiviä jäljellä käytettäväksi tällekin kesää. Suunnitelmaa pihavajasta pyöritelty mielessä, pihakalusteet odottelevat nostoapua puuvajasta ja kesän tai siis kevään eka grillaus odottaa vielä.

Aurinko, lämpö, kumpparit, kottikärryt ja lapio. Niistä on hyvä kevät tehty. Unohtamatta  ensimmäisiä aamiaisia etuterassin auringossa, hetkiä auringon laskiessa takapihalla ja unelmia.