Timanttituijat

Reissun jäljiltä on vielä ollut pihamaata putsaamatta kesäkuntoon. Penkki kerrallaan. Havupenkissä on melkoinen roikales tuo yksi timanttituija jonka saksia napsautin keskeltä poikki kun oli rutikuivunut ruskeaksi. Hauska nähdä minkälainen siitä isona tulee. Alppiruusu Tigerstedt on hiukan huonolla ruokinnalla ollut varmaankin, kun näyttää että kukat eivät aukea ollenkaan. Pieni toivon ylläpito kuitenkin. Peltokorte on tämän kylän peltotonttien vitsaus. Yksi ilta meni kun yritin varoa juuria ja lapion mullat ylösalaisin ja yritin poistaa juuria. Taitaa olla vain hetken helpotus, sen verran sinnikkäitä ovat.

Alppiruusun ensimmäinen kevät

Alppiruusun kukkanuput näyttäisivät selvinneen talvesta, lehtiä on paljon pudonnut mutta eiköhän tuo kuulu asiaan. Osittain omaakin mokaa, tuli laitettua liian isoreikäistä varjostuskangasta ja lehdet ja niput takertuivat kiinni.

Tarhakylmänkukkakin nousussa sinnikkäästi. 

Vaikka tuuli jäytää luissa ja ytimissä ja lunta tulee välistä sakeana niin jokapäiväiset pihakierrokset olen jo aloittanut. Hyvä tästä kesästä kumminkin tulee. Pionit nousussa, muutamia sipulikukan taimia myös. Palkitsevaa.

Alppiruusun uusi koti

Kolmesta kiinankatajasta yksi kupsahti varmuudella, ja kaksi muuta siirrettiin uinumaan satavuotista untaan puuvajan taakse, toivossa että joku rinsessa ne sieltä elvyttää. Mukavasti vapautui paikka havupenkistä. Olin jo ehtinyt luopua toivosta etten saa pihalle enää mahtumaan alppiruusua, mutta älähän mittää, onnistuhan se. Mallia Tigerstedt. Siperianunikkojen vieressä, täydellinen paikka.