Aloittelijan touhuja

Avomaankurkut pelastuivat ja tekevät kuin tekevätkin satoa. Jippii ja hurraa. Ensi kesänä uudelleen siemenistä istutus. Suurimmat kurkut kesäpihan esikasvatetuista taimista, mutta muissakin jo alulla. Punaherukkapuu antoi jälleen muutaman litran sadon, tauti joka iski jo toistamiseen raakileisiin söi sadosta reilusti. Terttujen puolivälistä oli marjat pudonneet.
Puutarhuri Jaana Erkinjuntti kävi huhtikuussa neuvontakäynnillä ja oikeassa oli. Herukka- ja karviaislaatikkoon mahtuu neljän pensaan sijasta vain yksi. Ensi kesän hommia laajentaa kasvimaata. Kasvimaata en ole lannoittanut kuin pikakompostorin kompostisekotteella syksyisin. Kuvasta päätellen karviaisilla on jonkunnäköinen hätä. Mitähän niille antaisi😊
Prisman kesäpiha on auki viimeisiä viikkoja, suunnittelin tuohon pellon puoleiselle seinustalle tuulenkaatajaa kartiotuijista. Vajaa metriset maksoi 8,50€ ja siitä -70% alennus. Eivät maksa enää mitään.

Mikä tauti punaherukalla?

Menin ihastelemaan rungollisen punaherukan marjasatoa ja apua mikä näky. Muistin juuri että viime vuonnahan oli samaa ongelmaa. Marjaterttuun kehittyvät vain lähimpänä runkoa olevat marjat ja kärjessä olevat kukka-aiheet näivettyvät. Useammassa tertussa on yksi marja jossa joku tauti. Olen guuglannut kaikilla mahdollisilla hakusanoilla mutta en löydä samannäköisiä tuhoja. Mikähän pensasta vaivaa. Tarttuukohan tuo naapurikasveihinkin. Mitähän mun pitäis tehdä...

Kasvimaa

Punaherukka näyttää olevan okei vaikkei kummoiset suojat ollut rungon ympärillä. Olihan sitä rusakot ehtineet kyllä jyrsiä, pitää tsempata ensi vuonna suojausten kanssa. Siihen sainkin pihasuunnittelijalta hyvät vinkit.

Sisällä odottavat ulospääsyä muutamat yrtit ja kaupan hyllyllä vielä tomaatin taimet. On näillä perukoilla vielä niin epävakaat säät ja pakkasöitä ettei millään uskalla vielä siirtää kasvihuonekaappiin.

Oma maa mansikka vai miten se meni

En malttanut odottaa pensaiden ja puiden alennusmyyntejä, tiedättehän tunteen kun insipraatio iskee ja on toimittava. Kasvimaan kupeessa laattarajauksen sisällä söi pistiäinen toisen karviaisen eikä toiseenkaan tullut kuin yksi ainoa marja. Kokeillaan uutta paikkaa ja uutta pensasta Lepaan punaista, kirsikkapuu Huvimajan Kuulasmarjan juurella joka sekin eksyi matkaan kesäpihalta. Puutarhajätekomposti valmistuu pikkuhiljaa, yhtä pikkuhiljaa sitä siistin, nyt löytyi paikka puutarhamustikoille Alvar ja Arto, on reppanat pieniä pensaita vielä, mutta eiköhän ne rakkauella kasva, sitä täältä löytyy. Ja tuo punaherukkapuu antoi kahden litran sadon:)

Sovussa

Viime vuotiset minttu ja oregano kylväytyneet omenapuiden juurille, sovussa.
Nauhaporkkana ei oikein itänyt tänäkään vuonna. Eikähän nämä nauhat ole nyt nähty ja ensi vuonna irtosiemenistä.
Viime vuonna salaattia tuli perusteellisen paljon, tänä vuonna onneksi muistin, ja istutin vain vähän, tulee syötyäkin. Kehäkukkakin viime vuonna tiputti siemenensä kasvimaahan ja aukoo jo kukkiaan, ne on niin kauniita.
Kun markilta on väki poissa  iskevät nokkansa räkättirastaat mansikoihin ja herukoihin, häthätää yhtenä töihinlähtöaamuna hiippailin aamuvarhaisella ja verkotin punaherukkapuun ja juureltaan mansikat. Saataisiin edes jotain omiin suihin. Vaikka lintuihminen olenkin niin oman maan sadossa menee raja, ei kuulu nokkiville.

Yrtit ja jonkheer van tets

 Rungollinen punaherukka, varpaat ja sormet ristissä että miljoonat kukat muuttuisivat kesänaikana yhtä moneksi marjaksi:)

Viime vuosi näytti olleen otollinen mintulle ja oreganolle, sieltä ne nousee. Pahasti näyttää vaan minttu siltä että pitäisiköhän tuo ruukuttaa. Sen verran tehokas näyttää olevan leviämään.

Onnistumisia

 Pari onnistumista alkuun. Tarhakylmänkukka koko kauneudessaan ja lisää nuppuja tulossa muihin taimiin. Ja tuo rungollinen punaherukka, aivan loistava juttu että selvisi talvesta vaikka töissä varoittelivat että ehkä yksivuotiseksi jää. Vyöhykkeella viisi näyttää selviävän, paikka on paahteessa mutta järjettömät tuulet, luntakaan ei ollut niin mahtavia määriä tänä vuonna juurten suojana että ihana yllätys, vielä kun marjoja tulisi.

 Ruojan rusakot valloitti pihan tänäkin talvena. Kerran eräs etelän konsultti antoi ohjeen että jos vuodesta toiseen toimit samalla tavalla ja aina menee pieleen niin eikö olisi aika vaihtaa toimintatapaa.
 Fiksu neuvo näyttäisi ihmisten käsittelyn lisäksi toimivan puutarhaan. Jos nuo ruojan rusakot saa joka vuosi hiienmoiset tuhot niin ehkäpä nämä mun suojaukset ei tosiaan riitä. Pohjoistuulet vie rungon suojana olleet muovispiraalit mennessään. Jos hyvin käy niin saatan syksyllä muistaa verkottaa omenapuut ja marjapensaat. Siinäpä sitä olisi ihmettelemistä. Pirja on nyt tuommonen yksivartinen oksaton reppana puu. Mitähän sille pitää tehdä...Silmut on turvonneet rungon vierestä monesta kohtaa, uskaltaakohan sitä luottaa että oksia tulee vielä...

Idea terassin suihkulähteestä oli hyvä. Ainut huono idea oli laittaa terassihortensia viereen. Vesipisaroista ei näytä hortensian lehdet ja kukat oikein perustavan, oivoi, siihen väliin pitää keksiä toinen kasvi.

Kasvimaa

Kun malttaa odottaa, satoakin pukkaa tulemaan.

Sillä sisulla

 

Kasvimaasta olen haaveillut kaksi vuotta. Unelma alkaa olla valmis. Rautakaupassa maailman palvelualttein nuori mies sahasi runkopuut oikeaan mittaan että sain autoon mahtumaan. Muut puut oli raksalta jääneiltä jämäpuita. Nurmikon kuorin osittain alta, mutta syvimmästä penkistä en vaan jaksanut. Laitoin pohjalle pahvin ja pahvin päälle kerroksen kompostia, luotan että pahvi maatuu alta pois ja rikkaruohot tukahtuu ajan mittaan.

Työpaikalla oli jäljellä enää yksi rungollinen punaherukka "Jonkheer van tets" I-III. Testaan saanko pysymään hengissä, osataanpa paremmin kertoa asiakkaille kuinka onnistuu vitosvyöhykkeellä.
Marjapensasruutuun löytyi mustaherukka "Öjebyn", punaherukka "punainen hollantilainen", karviaiset "Hinnonmäen keltainen" ja "Lepaan punainen".

Niin ylypiä kätteni jälestä. Tällä kertaa ilman koneita ja apukäsiä. Lapseni sanoin "sillä sisulla" kun rojahdin puoli välissä urakkaa nojatuoliin ja mietin miten jaksan lähteä jatkamaan:)