Taimien koulinta

Investoin toiseenkin Orthexin taimiruukkupakettiin. Mahdottoman kaunis, mutta tyyris samalla. Tarkoitus on että yrtit jää sisäkasvatukseen niin piti olla sen näköinen että on nättikin. Timjamin ja persiljan pystyi jo koulimaan, jätin puolet kylvömullasta ruukkuun ja lisäsin normi kukkamultaa kun istutin alut uudelleen. Ja tein niinkuin jostain luin, katkaisin varresta ehkä 1/3 osan pois kun istutin uudelleen, sain sillä istutettua syvempään. Jonkun verran jätin mullanlisäysvaraakin. Kunhan saan vielä basilikankin koulittua niin toinen ruukkusetti jatkaa matkaansa toisen kodin akkunalle. Huumaavia yrttituoksuja odotellessa.

Taimikasvatus

Alku näyttää lupaavalle, kaikissa ruukuissa vihertää ja valo on riittänyt. Timjami, basilika ja persilja.  Vielä yksi lehtipari ja sitten koulinta. Ajattelin kyllä koulia samoille paikoilleen. Jostain luin että taimien juuret voi lyhentää samalla kun istuttaa syvempään uuteen multaan. Sillä tiellä ollaan. Kokeillaan😊

Sovussa

Viime vuotiset minttu ja oregano kylväytyneet omenapuiden juurille, sovussa.
Nauhaporkkana ei oikein itänyt tänäkään vuonna. Eikähän nämä nauhat ole nyt nähty ja ensi vuonna irtosiemenistä.
Viime vuonna salaattia tuli perusteellisen paljon, tänä vuonna onneksi muistin, ja istutin vain vähän, tulee syötyäkin. Kehäkukkakin viime vuonna tiputti siemenensä kasvimaahan ja aukoo jo kukkiaan, ne on niin kauniita.
Kun markilta on väki poissa  iskevät nokkansa räkättirastaat mansikoihin ja herukoihin, häthätää yhtenä töihinlähtöaamuna hiippailin aamuvarhaisella ja verkotin punaherukkapuun ja juureltaan mansikat. Saataisiin edes jotain omiin suihin. Vaikka lintuihminen olenkin niin oman maan sadossa menee raja, ei kuulu nokkiville.

Oregano

 
Ystäväni kysyi että miten oikein käytät tuoreyrttejä... oli vähän vaikea vastata kun en oikeastaan ole käyttänyt. Mutta sujuvasti heitin että ihan helppoa on käyttää, napsii vaan ja nakkelee ruokaan...
Ei muistanut että minulta ei kannata kysellä ruokaohjeita, en tajua ruoanlaitosta mitään, kunhan sähellän.

Päätin tehdä viikonlopuksi pizzat, lapsille oma ja aikuisille oma. Tuunasin tunnelmaa. Muotoilin  taikinan ja siinä se välähti että oreganopuska on omenapuun juurella. Ei muutakuin pihalle napsimaan lehtiä. Osan silppusin jauhelihan sekaan ja loput laitoin koristeeksi päälle. Vieressä kun katsoin toisen syömistä ja kohoavia kulmia, niin tajusin että ehkä laitoin liikaa...

Asiat elämässä opitaan kantapään kautta, niin myös mausteiden käyttö. Otetaanpa selvää oreganosta. Viihtyy muuten mainiosti tontin aurinkoisella puolella, omenapuun juurella, kuorikatetta ympärillä.