Onnistumisia

 Pari onnistumista alkuun. Tarhakylmänkukka koko kauneudessaan ja lisää nuppuja tulossa muihin taimiin. Ja tuo rungollinen punaherukka, aivan loistava juttu että selvisi talvesta vaikka töissä varoittelivat että ehkä yksivuotiseksi jää. Vyöhykkeella viisi näyttää selviävän, paikka on paahteessa mutta järjettömät tuulet, luntakaan ei ollut niin mahtavia määriä tänä vuonna juurten suojana että ihana yllätys, vielä kun marjoja tulisi.

 Ruojan rusakot valloitti pihan tänäkin talvena. Kerran eräs etelän konsultti antoi ohjeen että jos vuodesta toiseen toimit samalla tavalla ja aina menee pieleen niin eikö olisi aika vaihtaa toimintatapaa.
 Fiksu neuvo näyttäisi ihmisten käsittelyn lisäksi toimivan puutarhaan. Jos nuo ruojan rusakot saa joka vuosi hiienmoiset tuhot niin ehkäpä nämä mun suojaukset ei tosiaan riitä. Pohjoistuulet vie rungon suojana olleet muovispiraalit mennessään. Jos hyvin käy niin saatan syksyllä muistaa verkottaa omenapuut ja marjapensaat. Siinäpä sitä olisi ihmettelemistä. Pirja on nyt tuommonen yksivartinen oksaton reppana puu. Mitähän sille pitää tehdä...Silmut on turvonneet rungon vierestä monesta kohtaa, uskaltaakohan sitä luottaa että oksia tulee vielä...

Idea terassin suihkulähteestä oli hyvä. Ainut huono idea oli laittaa terassihortensia viereen. Vesipisaroista ei näytä hortensian lehdet ja kukat oikein perustavan, oivoi, siihen väliin pitää keksiä toinen kasvi.

Terassilla suihku

Aamu alkoi ihmismielen opiskeluilla, ihmisen kasvusta, uuden oppimisesta, kyvystä katsoa omaa käyttäytymistään ja muuttaa sitä. Asioiden täytyy "kolahtaa" että voi tapahtua muutosta. Niin monta oivallusta työelämään ja omaanikin, että siitä oli hyvä jatkaa työmaalle hetkeksi kiireavuksi. Prisman kesäpihan kautta kotiin.
Olin edeltävänä iltana, illan viimeisinä tunteina saanut idean vesialtaasta pienellä suihkulähteellä, sijoitettuna terassille. Mieli oli niin kesävillina että piti heti touhuta sen eteen. Puureunarajausta, hortensiaa, ruukkuja. Bauhausista pari lepotuolia päälle.
Olin vain unohtanut että laastisankon, jonka olin aikoinaan varannut altaaksi, olinkin jo upottanut maahan puuvajan nurkalle veden keräykseen. Meni suunnitelmat puihin, pitää hakea uusi sanko,  tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Ilta oli päättyi grillaukseen ja maisemien ihailuun, näihin ei ikinä kyllästy.