torstai 26. joulukuuta 2013

Tapanin tulva




Näihin Tapanin tulvatunnelmiin päättyi tämän vuotinen joulunvietto. Olisipa ensi jouluna valkeaa.

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Pihalta sisälle



Talvi ei ole ikuna ollut juttuni. Hammasta purren ja hytisten siitä on kuitenkin selvitty. Viime talvena tapahtui ihme ja huomasin hiihtäväni, lähteväni ihan vapaaehtoisesti ladulle. Ja ostaneeni sukset, kahdet, molemmille tyyleille tietysti. Kun lumi tulee, nähdään oliko se unta vai jatkuuko :) Jotta kaikki ei olisi lumen varassa, tai jos vaikka hiihtouni loppuu on oltava toinenkin harrastus, johon kylmiä hytiseviä ilmoja voi paeta. Harrastaa mieluiten sohvan nurkassa, vilttien alla, takkatulen ääressä. Ei tullu muuta mieleen kuin...

sisustaminen, kaikki höyrähtää sisustamiseen, en halua höyrähtää, mennään maltilla. Se on aina ollut juttu johon olen satsannut vain välttämättömän. Tästä uudesta ihanasta kodista puuttuu onneksi vielä vaikka mitä ja voin onneksi vielä hyvällä omallatunnolla tovin sisustella, hiljakseen harkita ja tunnustella mitä koti kaipaa. Olen ollut kuulevinani että olohuoneen ja keittiön ikkunat kaipailevat verhoja. Odotan päivää kun tajuan minkälaiset verhot meille tahtovat tulla.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Itsensäylitys




Autokatos ja autokatoksen edusta, joka ikinen laatta itse asennettu. Illasta ja viikosta toiseen tasasin ja naputtelin, purin hammasta, irvistelin ja tupisin. Välissä oli mukavaakin mutta kun linjat ei meinannu pysyä suorina niin silloin kuului tupina. Olisi pitänyt ehkä laittaa linjalangat keskelle katosta molempiin suuntiin ristiin ja aloittaa latominen keskeltä. Minä laitoin linjalangan kolmen ruudun päähän pitkän sivunsuuntaisesti. Katoksen alla meni hyvin mutta kun siirryin avotaivaan alle, ei meinannut uusi ja vanha laatoitus kohdata, piti yrittää peitellä paria isompaa laattojen väliä. Mutta ehkä se nyt menee noin. Katoksen kohdalla pylväiden vieressä laatat rajautuu reunuskiviin ja niiden toisella puolella käytävälaatat on vähän alempana. Tuli pakkaset ja tahdonvoima loppui, jää ensi kesään loput hommat. Laattalavoja on kaksi jäljellä, pitänee tehdä ensi vuonna kompromisseja tai toivoa lottovoittoa. Jää lopulta puuttumaan neljänkymmenen neliön verran laattaa.







lauantai 19. lokakuuta 2013

viimeistelyjä



Aika loppuu, talvi tulee. Kun hulluna uurastin pimenevissä illoissa niin ehdin kuin ehdinkin saada muutaman keskeneräisen kivihomman loppuun. Siistihän tuosta tuli, hyvä tuli. Passaa kukkaruukkujen kesällä paistatella korokkeella.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Laatoitustalkoot





Yhdeksän ihanaa ihmistä ympärilläni, yksi lauantai ja vähän sunnuntaitakin, hyvää mieltä ja auttamisenhalua, laulua ja naurua, oivalluksia ja uutteruutta. Huippupäivä. Mahtava lopputulos. Loppuja pikkuhiljaa ja ensi kesänä valmis. Kiitos!

Retkellä

Olipa kerran syyskuinen lauantai ja ekaluokkalaiseni päätti lähteä retkelle :)

maanantai 2. syyskuuta 2013

Täryä ja lättyä






Muutaman viikon päästä on laatoitustalkoot lähipiirille. Vuokrasin naapuripitäjästä 100 kg täryttimen lauantaista sunnuntaihin, vuorokaudeksi. Vuokraus maksoi reippaat sata euroa, ihan vaan siksi että piti vuokrata peräkärrykin, että otti ohimosta. Yritän varmistella ettei sattuisi talkoopäivänä mitään maata kaatavia yllätyksiä, että voisi laulaen laatoitella, siksi tässä täpinöissäni pohjatöitä teen :) Talon ympärillä on maata monta sorttia, on hiekkaa, mursketta ja sepeliä, murskepaikoista tuli tasaista jälkeä, hiekan kohdalla täry tietysti upposi että piti pinnalle kipata lasti 16-32mm sepeliä . Siitäkin tuli kohtuullista jälkeä,  ongelma on autokatos.

Alunperin ei pitänyt tulla siihen laatoitusta niin pohjatöitäkään ei tehty laattaa ajatellen. Nyt siinä on tuota sepeliä senttitolkulla ehkä 20 cm (en alkanut kaivamaan ja laskemaan) ja sen alla hiekkaa. Saatan ryssiä tuon autokatoksen kanssa ihan kunnolla, mutta itketään sitten ensi kesänä. Tärylätkänkin pitäisi olla painavampaa mallia...Aloittelin laatojen laittoa päätyyn johon tulee vaan kaksi laattariviä, piti päästä harjoittelemaan ja katsomaan miten se sujuu. Kuvittelin että kun sokkelin seinämään laitan eka laattarivin kiinni niin kaikki menee putkeen... Että sattuikin olemaan vino sokkeli, ei pystykään tekemään ihan niin. Pitää paikka paikoin vetää sokkelista laattoja irti, että saan suoran rivin ja niissä kohdissa sitten tuota hienoa mursketta laatan ja sokkelin väliin. Onneksi ei ole näkösällä paikalla niin välttää.

Ei mennyt tärytyskään ihan putkeen, olin ajat sitten ostanut valmiiksi letkukärryt kaikkine pienine osineen että voin kastella murskeet ennen täryä. Hitsiläinen olikin seinässä oleva vesihanan suutin sellaista mallia ettei siihen sopinut alkuunkaan mitkään osat. Piti täryttää kuivana. Nyt pitäisi jostain metsästää joku osa, ei vaan hajuakaan minkälainen. Pakko vuokrata tuolla suolaushinnalla tärykin vielä laatoituspäiväksi, kumminkin tulee säätämistä tasaisuuden kanssa.

Lapsillekin piti joitain saada, muurinpohjapannulätyt ensimmäistä kertaa :)
Ja tällä reseptillä onnistui täydellisesti: 5 dl kulutusmaitoa, 2 munaa, 1 dl ohrajauhoja, 2 dl vehnäjauhoja, 1/2 tl vanilliinisokeria ja ripaus suolaa. 7 kappaletta rapeita pitsireunaisia lättyjä, mansikkahillolla.




torstai 15. elokuuta 2013

Murheenkryynit

 Taidan joutua antamaan periksi :( Satsasin ojanvarren maisemointiin seteleitä, monta...
Koko tontti oli pahasti pusikoitunut ja pajukoitunut ennenkuin ostin sen. Syksyllä tontin ojan varsi siistittiin ja kaivurilla viistottiin. Tielle osuneet pajunjuurakot ja muut juurakot poistettiin, mutta niitä jäikin ihan riittävästi.
Kesäkuun alussa ostin louhoskiveä 0-200mm jonkun tonnin painosta, pohjalle levitettiin juuriestemattoa, ja loppupätkälle sen tilalla suodatinkangasta kaksinkertaisena. Päälle tuota louhoskiveä arviolta 30 cm. Juuriestematon toimittaja laupasi että pajunjuurakot eivät tule läpi tuosta matosta. Ja totta puhui, paju ei tule läpi, se puskee kyllä muutamasta kohdasta mutta vesirajan läheltä johon mattoa ei laitettukaan. Pelättiin vähän että tuo matto on niin jäykkä että siinä on vaikea kivien pysyä mutta ovat niin lohkareiset että hyvin on pysynyt. Ensi kevään tulva näyttää viekö se mennessään kevyimpiä kiviä. Mutta niitä varten on liikaa tilattua kiveä tontin rajalla täydennykseen.
Pajun lisääntyminen siis estettiin mutta tuo peltokorte vaimikäseon tulee tuosta joko läpi tai sitten kivensiirtotöissä on sekään tarttunut multapaakkuja joissa on ollut rikkaruohon juuria ja ne on tehneet kodin kivien rakoihin. Tylsää!!

Ja kun multa on susimultaa joka on täynnä rikkaruohoja niin perenna - ja pensasalueita tehdessä tuota rikkaruohojätettä tulee ihan mahdottomasti. Tähän asti olen kipannut metrien kasaksi tontin rajalle mutta ei se tuokaan nyt niin häävin näköinen ole. Ainakaan naapureille. Eikä meillekään. Ei tule ykskaks mieleen kun kaksi vaihtoehtoa, joko laitan pensaat rytökasan sivuille niin ikävä näkymä rajoittuu tai joku ihana ihminen tekee seipäistä aidanteen kolmelle sivustalle ja sen aidanteen eteen jotain nättiä matalaa kukkivaa pensasta. Taitanee olla ensi kesän juttuja kumminkin. Ja jos kamalasti innostun avoimien puutarhojen -päivistä ja aukaisen pihani ja jaan iloni vuoden päästä elokuussa niin motivaatio tekemiseen saattaa olla kohillaan :)
Syyskuussa 2012

tiistai 13. elokuuta 2013

Maalaisromantiikkaa


Jos täällä asuu Ilo ja Onni niin asuu täällä Rakkauskin.

Onkohan sen joku takonut tuohon porakivien entisessä kodissa, kuvitellaan niin, jää sydämeen hyvä mieli maalaisromantiikasta. Mielettömän ihana yksityiskohta, aivan fiiliksissä :)

Marttaruusu



Vanhan kodin pihalta kävin hakemassa vuosia sitten saadusta Marttaruususta pensaan alun. Näyttää leviävän aika hitaasti juurivesoilla. Haluan jonnekin laitamille, tuota grillipaikan vierusta mietin, mihin ojanvarren kiveys päättyy.  Mutta onko se sitten liian iso näköeste rantaan, mietityttää ekaluokkalainen, pitäisi olla silmät selässäkin että näkee missä touhuilee. Tai sitten tontin rajalle, rajaojan varteen.

Mansikan alkujakin nappasin mukaani. Ei ole kasvimaata ei. Jonnekin nekin suhaan huomenissa.

perjantai 9. elokuuta 2013

Elokuun tunnelmaa




Mietiskelykivi



Tapanani on koheltaa istutusalueiden kanssa, lätkin "horsmia" sinne tänne osaamatta miettiä missä penkit näyttäisi hyviltä ja loogisilta ja tasapainoisilta ja edustavilta jne. Sen verran olen oppinut että mieluummin yksi iso penkki kuin kolme pientä. Tai kuvittelen oppineeni...Ja joku outo ajatus että pensaita lukuunottamatta taimia pitää ostaa aina kolme kappaletta??? En tajua logiikkaa itsekään.

Syksyn perenna-alet houkutteli sen verran että löysin kiinanpionin, rönsytiarellaa, kaunopunahattua, syysleimua, kuunliljaa ja purppurakeijunkukkaa. Paikka piti taas päättää nopeasti. Sen verran järki juoksi että tajusin hyödyntää mietiskelykiven ympäristöä, jos jotenkin saisin yhdistettyä alueet. Mutta että minkämallinen - ja kokoinen penkki niin sitä olisin voinut miettiä yötolkulla. Lopulta aloin vaan kaivaa ja putsata aluetta. Pitäis olla jotkut säännöt että milloin istutusalueesta tehdään suoraviivainen tai luikertelevareunainen ja että milloin sen kuuluu olla kahden neliön ja milloin kymmenen kokoinen.

Mahdottoman vaikea kuvitella penkki valmiina ja rehottavana. Sinne siis lätkin kasvit suorakaiteen muotoiseen ja parin neliön kokoiseen penkkiin. Yksi kulma jäi vapaaksi, joku pensas tuohon ehkä sopisi, joku korkeampi, idänvirpiangervo? ja voihan tuota aina laajentaa. Jos ajattelisikin että tuo kivialue veisi penkistä neljäsosan ja sitä laajentaisi niin paljon että saisi vielä kaksi tuollaista neliötä, tulisiko siihen silloin joku juju. Ei harmainta hajua mitä niihin sitten laittaisi. Yhteen nurkaan rungollinen mongolianvaahtera, tai riippapihlaja, ja siihen yhteen osaan...aah taas tämä lähtee lapasesta. Yrittäis nyt vaan keskittyä noihin tehtyihin ja pitäis huolen että ne pysyy siistinä. Tai jos.. no, antaa olla, mietitään huomenna uudelleen.