torstai 15. elokuuta 2013

Murheenkryynit

 Taidan joutua antamaan periksi :( Satsasin ojanvarren maisemointiin seteleitä, monta...
Koko tontti oli pahasti pusikoitunut ja pajukoitunut ennenkuin ostin sen. Syksyllä tontin ojan varsi siistittiin ja kaivurilla viistottiin. Tielle osuneet pajunjuurakot ja muut juurakot poistettiin, mutta niitä jäikin ihan riittävästi.
Kesäkuun alussa ostin louhoskiveä 0-200mm jonkun tonnin painosta, pohjalle levitettiin juuriestemattoa, ja loppupätkälle sen tilalla suodatinkangasta kaksinkertaisena. Päälle tuota louhoskiveä arviolta 30 cm. Juuriestematon toimittaja laupasi että pajunjuurakot eivät tule läpi tuosta matosta. Ja totta puhui, paju ei tule läpi, se puskee kyllä muutamasta kohdasta mutta vesirajan läheltä johon mattoa ei laitettukaan. Pelättiin vähän että tuo matto on niin jäykkä että siinä on vaikea kivien pysyä mutta ovat niin lohkareiset että hyvin on pysynyt. Ensi kevään tulva näyttää viekö se mennessään kevyimpiä kiviä. Mutta niitä varten on liikaa tilattua kiveä tontin rajalla täydennykseen.
Pajun lisääntyminen siis estettiin mutta tuo peltokorte vaimikäseon tulee tuosta joko läpi tai sitten kivensiirtotöissä on sekään tarttunut multapaakkuja joissa on ollut rikkaruohon juuria ja ne on tehneet kodin kivien rakoihin. Tylsää!!

Ja kun multa on susimultaa joka on täynnä rikkaruohoja niin perenna - ja pensasalueita tehdessä tuota rikkaruohojätettä tulee ihan mahdottomasti. Tähän asti olen kipannut metrien kasaksi tontin rajalle mutta ei se tuokaan nyt niin häävin näköinen ole. Ainakaan naapureille. Eikä meillekään. Ei tule ykskaks mieleen kun kaksi vaihtoehtoa, joko laitan pensaat rytökasan sivuille niin ikävä näkymä rajoittuu tai joku ihana ihminen tekee seipäistä aidanteen kolmelle sivustalle ja sen aidanteen eteen jotain nättiä matalaa kukkivaa pensasta. Taitanee olla ensi kesän juttuja kumminkin. Ja jos kamalasti innostun avoimien puutarhojen -päivistä ja aukaisen pihani ja jaan iloni vuoden päästä elokuussa niin motivaatio tekemiseen saattaa olla kohillaan :)
Syyskuussa 2012

2 kommenttia:

  1. Peltokorte on sitten hankala tapaus. Meidän kivikossa se kasvaa suodatinkankaan päällä, kivien lomassa. Lannoittamalla siitä kuulemma pääsisi eroon (en tiedä onko totta), joten oman kukkapenkkini voisin vielä pelastaa, jos jaksaisin.

    VastaaPoista
  2. Tuo ojanpenger on todella hieno ja onnistunu. Mikäänhän ei ole ikuista, mutta kun toi kasvaa umpeen voi olla jo uudet ideat.

    VastaaPoista