Sekametelisoppa

On se vallan tosi että istutusalueiden rajaukset voi hoitaa mielikuvituksella. Ylimääräisille tiilille, laatoille ja lankuille löytyy sija tästä majatalosta. Hitokseen pieni vaara olemassa että menee mauttomuuden puolelle, mutta kun päivästä toiseen katsoo niin silmä tottuu. Vierailijoille vain ylpeänä esitellään kekseliäisyyttä ;)
Tiilirajauksella tarhapimpinellaruusu Rosa "Dunwich Rose".

Prismojen kesäpihat sulkevat porttejaan eri aikoihin ja niinpä osalla on jo poistomyynnit. Yhdestä sellaisesta nappasin yks kaks takakonttiini parit angervot ja kehittelin yhtä yks kaks rinneangervoille ja idänvirpiangervoille penkit... Tiili/laattahässäkkä rajaus ei taida olla miehen mieleen, kun tulee viikonloppuna käymään niin on varmaan parempi pitää sitä etäämpänä tontin itälaidalta, hyvällä lykyllä ei hoksaa ollenkaan ;) Täytyy vaan vähän lapioda kivituhkaa laattojen väleihin... Tuota täytyy ajan kanssa vähän laajentaa, pääasia että itärajan reunustan siistiminen on aloitettu.

Purppuraa

Kaikki pensaat selvisivät talvesta koivuangervot etupihalla, norjanangervot takapihalla ja etupihan purppuraheisiangervot.

Pha:ja on kolme, kaksi kuorikatteen väristä ja yksi kirkas viini, mutta ne onkin kahdesta eri paikasta, toinen noista on Diabolo en muista kumpi. Istutin ne tontin etuosaan vähän niinkuin portille, tarkoitus on että kasvavat ja peittävät vähän näkymää vuosien aikana. Vanhassa pihassa oli perinteista vihreää versiota ja 8 vuodessa se on kasvanut kaksi metriseksi. Olettaisin että tämäkin kasvaa yhtä nopeasti, vajaa metriseksi tänä vuonna ja ensi vuonna lisää. Minusta aika nopeasti saavuttaa tuon 2 metrin korkeuden varmaan kolmessa vuodessa.

Pieleen meni että pätkähti

Hirveen reippaana olen iltaisin lasten ja apulasten kanssa maalaillut ja hirttä kerrallaan nostanut puuliiterissä. Kunnes eilen illalla tajusin että 7-8 hirsikertaa täynnä ja kaikki kahdenpuolin lovetut lyhkäset hirrenpätkät on käytetty. Olin ihan varma että toimitusvirhe ja varmaan jotenkin johtui siitä kun halusin etuterassillisen ja jotenkin laskut mennyt valmistajalla sekaisin. Eikun luuri käteen ja soittamaan  alkuillan puhelua :)
Rakentaja eli minä: Hei, täältä ...soittelen, kuule.... varmaan puuttuu nyt... kaikki käytetty...
Valmistaja: Ei kyllä pitäisi puuttua, lasketko onko niitä 32 kpl?
R: on niitä sen verran, mutta kesken loppui
V: en kyllä ymmärrä, ethän laittanut pitkälle sivulle?
R: en laittanut
V: ethän laittanut takasivulle?
R: toki laitoin niinkuin kuvassa oli
V: ei siinä ollut takasivulla, tekstissäkin oli maininta että ei takasivulle
R: no oli kuvissa, ei niissä papereissa kyllä ollut mainintaa että ei taakse
V: on niissä kyllä ollut
R: minäpä tarkistan... tässä lukee vaan plää plää plää....katohan lukee tuossa suluissa isoin aakkosin että ei takasivulle... tuota ei tässä kuule sitten olekaan mitään vikaa, ongelma on mulla ei sulla
V: voi että, onko sulla siellä kaveria, tartteisit kaks miestä nostamaan hirsiä niin että saisit pujotettua välikapulat pois
R: tiiäkkö, ei oo miehiä tontilla, varsinkaan kaksin kappalein. Mutta on mulla 12 vuotias poika ja me kokeillaan
V: no sitte...


R: Onskaaaaa, tuukko auttaan, sun pitäis olla hirveen nopee, mää lasken kolmeen ja nostan hirttä kerrallaan toiselta puolen ja sää nappaat tautisen nopeaa ne kaks kapulaa välistä pois. Toiseks alimman kohalla tekee ehkä tiukkaa mutta ollaan nopeita ja vahvoja :)

Loppu hyvin kaikki hyvin, rykästiin vartissa kapulat pois ja ehittiin paikkomaalatakin osa. Ylä kuvassa palikoilla ja alakuvassa ilman.

Ohje: lue ohjeet

Unikko

Siperianunikko kukassa, viereen istutin Isoäidin Kasvit Oy:ltä tilaamiani idänunikon siemeniä.

 Siperianunikot toukokuun lopulla kun nuput vasta heräilivät.

Kullero

 Vaalea on tarhakullero, toinen oli puisto-... ranta-... tai ehkä joku kolmas kullero

Maaperäanalyysi

Hankin viime vuonna ph-mittarin ja urakalla eilisiltana mittailin omalta ja naapurin tontilta arvoja. Paketissa on mukana 2 putkiloa joista toinen tyhjä ja toisessa jotain jauhetta, lisäksi kaksi pulloa jotain nestettä.
Ensin pintamaa sekoitetaan ja annetaan sen kuivua, tyhjään putkiloon maata millin verran, sekaan paketissa tulleessa minilusikalla jauhetta ja lopuksi 2,5 ml asti nestettä. Korkki kiinni ja putkilon ravistelu.

Yllättävän nopeasti neste vaihtaa väriä. Havupenkistä mitattuna, jossa oli siis peltomultaa mukaan sekoitettuna biolanin mustaa multaa sain väriksi räikeääkin räikeämmän vihreän vastasi 7,5 ph. Vaikka mistä kohtaa mittasin tontilta niin arvoksi tuli sama, tai piirun verran happamampi 7 ph.

Kokeilijahortonomina en tiedä voiko tuo kiinankatajan ja timanttituijan ruskettuminen johtua tuosta ph arvosta vai onko se puhtaasti niin läpäisevä maaperä että vesi holvaa läpi. Varuilta nappasin kaupasta mukaani kaksi säkkiä havu-rodomultaa. Pitää lisätä ja ehkä ostaa lisääkin muutama säkki.

Raippaluodon lomanen

 Pieni viikonloppulomanen lasten kanssa Raippaluodossa. Olin haaveillut mökkiä vuokratessa istuvani lepotuolissa mökin terassilla puutarhalehti edessäni, ja sivusilmällä seuraavani lasten touhuja mökin hiekkarannalla. Mökin rantaa mainostettiin lapsille sopivana sorapohjaisena rantana. Jälkimmäinen piti puoliksi paikkaansa, sorainen ja kovasti kivinenkin vielä. Omien ipanoiden kokoisille se ei ollut sopiva. Piti etsiä saarelta korvaavat rannat. Tämä löydettiin Södra Vallgrundista samalla reissulla kun etsittiin extempore geokätkö, kätkö oli  uimarannalle johtavan metsäpolun varrella.

 Luonnon uimaranta Södra Vallgrundista, Sommaröntien lähellä.

 Matkalla uimarannalle. Luonto on niin mahdottoman erilainen kuin kotona, upea. Kyllä kannattaa etsiä syrjäisiä paikkoja ja opettaa lapsille ihanuuksia ja historiaakin Suomen kolkista.

 Paluumatkalla mökille äkkikoukkaus tienhaarasta jossa luki Norra Vallgrund, kalasatama.

Norra Vallgrund

Raippaluodossa oli niin tunnelmallisia pihoja, huolella tehtyjä, intiimejä. Sellaista omenapuiden loistoa en ole nähnyt missään, tuhansia kukkia yhdessä puussa. Timanttituijia oli paljon, korkeita ja vahvoja, eikä yhtään ruskettuneita. Sipulikukkia, kaikenvärisiä. Kiviaitoja, kaikilla, melkein kaikilla. Kivipaasejaa, omia kivirantoja, omia hiekkarantoja. Hylättyjä taloja, mökkejä. Kahvilaa merenääressä. Hotellihuoneita melkein meren yllä. Taidan palata. Jonain päivänä.

Paluumatkalla pohjoiseen 7 saaristosillan kautta, Ytterjepposta pohjoiseen. Kokkolan lähellä Öjan kalastajakylä. Tienposkessa kyltti. Hidasta ihmeessä kyltin jälkeen ja varsinkin aurinkoisena päivänä. Ajele rauhallisesti muuan kilometri ja pysähdy kahville kylätalon pihaan. Maailman ihanin kesäkahvila Cafe Bryggan, on aivan rannassa. Vieressä uimaranta ja paateillakin näyttivät tulevan jäätelölle. Kerrassaan idyllinen paikka.