Kasvimaa

Ensimmäinen raparperisato jalostettu mehuksi, olipa kovin ohuet varret mutta hyvää tuli niistäkin. Punaherukkapuu on täynnä marjoja, mansikassakin jo kukat. Yrttien siemenet hituraisesti itävät, jälleen kerran jätin laittamatta merkit mitä mihinkin rivihin. Aikaa myöten pitäisi selvitä, viime vuonna porkkana ei itänyt mitenkähän käy nyt.

Riipputuolissa

Päivän päätteeksi riipputuolissa, kahvikuppi kädessä, ehtii pyörimään. Yhtäällä valmista, toisaalla keskeneräistä. Onhan noita kasoja vielä, kivituhkaa ja multaa, luojan lykky sentäs vähenemään päin. Miksihän se aina tekee saman, että kun voimat pihahommista hiipuu päivältä sitä pudottaa hanskat kädestä ja toivoo että "joku" siivoaisi jäljet. Kamppeet, lapiot, kottikärryt, rikkaruohot...Niin hyvää diiliä vielä en ole saanut tehtyä että vähin äänin ne hoitus oikeille paikoilleen. Pitäisi älytä aina lopettaa kun virtaa on vielä siivouksen verran.
Oli muuten tosi ankara talvi, ensimmäistä kertaa koivuangervot kärsi ja kunnolla, karunnäköistä, ensi vuonna täytynee varmaan leikata alas kaikki.

Portilla

Rytöläjä toivottanut tontille tervetulleeksi viimeiset vuodet. Nyt oli aika ja fiilis ottaa tilanne haltuun. Timanttituijat ja vuorimännyt. Oltiin autoajelulla paikallisilla metsäteillä, löytyi porakiviä tien poskesta, sopisi tuohon havualueen eteen kivituhkan päälle, kun löytäisi vielä kivien omistajan niin yhden voisin ostaa kivijakkaraksi.

Tervetuloa

Kesän värit

 Kangasajuruohon tuoksu huumaa

Jonsered

Onhan tuosta muutama vuosi saatu kuulla että iso piha kaipaisi päältäajettavaa. Siinä se nyt sitten on, mutta on pohdittu ja käännetty että raskiiko. Hirveä investointi mutta tottahan se on että onhan se muutakin kuin ruohonleikkuri. Tarvittaessa voi hankkia lisävarusteluosia ja käyttää vaikka mihinkä, lumenluontiin ja maan kääntämiseen, kivien siirtelyyn. Kärryllä saa kuskattua mökkitouhuihinkin ja puunajoon vaikka. Niin minä perustelin, ja saapahan teini harjoitella ajamista, korvatkoon mönkijän.
Ja kun se nurmikonajo on nyt niin ketterää ja mukavaa hommaa niin hoitakoot miehet leikkuun, minä saan keskittyä puutarhanhoitoon:)

Alppiruusun uusi koti

Kolmesta kiinankatajasta yksi kupsahti varmuudella, ja kaksi muuta siirrettiin uinumaan satavuotista untaan puuvajan taakse, toivossa että joku rinsessa ne sieltä elvyttää. Mukavasti vapautui paikka havupenkistä. Olin jo ehtinyt luopua toivosta etten saa pihalle enää mahtumaan alppiruusua, mutta älähän mittää, onnistuhan se. Mallia Tigerstedt. Siperianunikkojen vieressä, täydellinen paikka.