Riipputuolissa

Päivän päätteeksi riipputuolissa, kahvikuppi kädessä, ehtii pyörimään. Yhtäällä valmista, toisaalla keskeneräistä. Onhan noita kasoja vielä, kivituhkaa ja multaa, luojan lykky sentäs vähenemään päin. Miksihän se aina tekee saman, että kun voimat pihahommista hiipuu päivältä sitä pudottaa hanskat kädestä ja toivoo että "joku" siivoaisi jäljet. Kamppeet, lapiot, kottikärryt, rikkaruohot...Niin hyvää diiliä vielä en ole saanut tehtyä että vähin äänin ne hoitus oikeille paikoilleen. Pitäisi älytä aina lopettaa kun virtaa on vielä siivouksen verran.
Oli muuten tosi ankara talvi, ensimmäistä kertaa koivuangervot kärsi ja kunnolla, karunnäköistä, ensi vuonna täytynee varmaan leikata alas kaikki.