Perhosten kotipiha

Kangasajuruoho on paras mahdollinen perhoskukka, tosin kovasti leviää, mutta toisaalta taas vanhimmat versot kuolee. Ja tekee kotinsa vaikka soralle, leviää sekä juurista että siemenistä. Vaikka punahattuja ei tänä vuonna nousekaan kuin yksi varsi niin ajuruohot pitävät nokkosperhosista huolen. Muita perhosia en tänä kesänä olekaan pihalla nähnyt. Odotin niin ritari - ja apolloperhosia, voisin ehkä enemmän olla kotona niin saattaisin havahtuakin siipien havinaan. Tänä kesänä ennätysvähän touhunnut pihassa, ehkä sekin on ok. Aina ei tarvi. Aina ei jaksa. Joskus on hyvä olla vaan tai napata hetkestä kiinni. Ajella vaikka pitkin Suomea ajan kanssa ja ihastella tätä kaunista maata.

Taidan onnistua sittenkin

Tomaatinkasvatus ei olekaan hullumpaa, ollaan siis jo voiton puolella. Prisman kesäpihalta ostetut valmiit taimet istutin kasvatussäkkeihin kesäkuun alkupuolella kasvihuoneeseen. Biolanin kasvatussäkeissä oli valmiit leikattavat aukot taimille ja kasteluun. Kasvihuonekaapin tilasin sen kokoisena että säkki mahtuu pohjalle. Muovista kasteluallasta säkille en edes kokeillut, enkä ole varma olisiko mahtunutkaan kaappiin.

Taimille oli kolme istutuspaikkaa, nyt laitoin toiseen reunaan yhden avomaankurkun taimen ja toiseen vierekkäin tomaatit. Fiksumpi olisi istuttanut tomaatit reunoihin ja keskelle kurkun niin tomaatinvarsille olisi jäänyt enemmän tilaa levetä. Yläpäätyihin naulasin johtokourujen pidikkeet ja niiden väliin rautalangan. Rautalangasta paperinarut tomaatinvarteen löyhästi kiinni. Koska kasvatus lähtenyt näin hyvin alkuun niin luotan saavani sen verran täpäkän tomaattisadon etteivät tahdo varret pysyä pystyssä ilman tukea😁

Ovet ovat hellepäivinä sepposen selällään, joskin lakeuksien tuulet tshtovat vöhön riepotella, pitänee keksiä joku tukisysteemi että voisi olla auki mutta eivät paukkuisi tuulen mukana.

Purppuraheisiangervo

Purppuraheisiangervoja ostin neljä vuotta sitten kolme yksi oli Diabolo ja kaksi jotain muuta. Tässä vaiheessa kesää ei erota niitä toisistaan. Lehtien avautuessa toukokuussa eron huomaa. Pensaat on istutettu vajaan metrin päähän toisistaan, eipä olisi haitannut että olisi ollut suurempikin väli. Korkeutta penssilla on miehen mitan verran, vajaa kaksi metriä. Helppohoitoinen ja kestävä ja varainkin harmaata taloa vasten näyttävä väri. Kertaakaan en ole vielä leikannut, eikä varmaan tarpeenkaan. Riittää kun vanhimpia oksia poistaa muutamia kerrallaan jos kovin alkavat vaappumaan. Juurella rönsyansikka ja mikähän se tuon harmaan kivikkokukan nimi olikaan.

Ruusun aakkoset

Vähän huonolla tolalla ruusujen elämään perehtyminen. Ovat kauniita katsella ja siksi niitä hankkinut mutta vähän leväperäisesti hoitanut. Tai ehkä paljon. Nyt sain aikaiseksi putsata penkin ensimmäistä kertaa tälle kesää.
Ongelmat kertautuu. Perustin ruusupenkin nurmikon päälle, paljon lehtiä ja pahveja kerrokseksi, päälle peltomultaa ja muistaakseni muutama säkki kaupan multaa. Huonosti kävi. Kaikki rikkaruohot tuli papereista läpi tai sitten peltomulta oli kovin rikkaruohopitoista.
Ruusuissa oli rutkasti kuolleita oksia, katkoin ne. Huonosta hoidosta huolimatta näytän saavan kukkia. Kiitos ruusut nupuista joita tarjositte.
Yritin vielä yhdistellä taimiston nimilappusiim. Luulen että löysin kaikille nimet. Neiliklaruususta jäi kuva ottamatta mutta elossa näytti olevan
Kahdelle näytti talvi olleen liikaa.

 Marttaruusu vuosien takaa.

Tarhapimpinellaruusu Dunwitch rose

Kompostin reunamilla

Puutarhajätekomposti meinaa laajentua kokoajan. Reunamilta aloitettu muutokset kukkapenkiksi.