Oulujoen taimisto 19.7.2013

Tapaaminen Oulujoen taimistolla 19.7.2013 puutarhasta villiintyneiden kesken. Minut pysäyttää istutusalueiden muodot, koot, värit. Mikä sopii minkä viereen, mitkä lehdet näyttävät hyvältä vierekkäin, tai mitkä värit sointuvat kauniisti, matala tai korkea, harva tai tiheä. Entä isutusalueiden reunat, on kivireunaa, katteella erotettua, puulistaa, muovilistaa, liuskekiveä kaikki muodostavat eri tunnelman. Saanko omilla pihatouhuillani aikaan puutarhaani sen tunnelman jota tavoittelen. Siinäpä sitä miettimistä.

Kivisydän

Onneksi aina väsyn jälkeen tulee uusi inspiraatio.

Sepeliä tarvitsin myös kivisydämen täyttämiseen. Tähän laitoin pohjalle suikaleen juuriestemattoa ja sepeliä päälle viitisentoista senttiä. Paikallinen jussi kävi siirtämässä muutaman kauhallisen sepeliä tontin rajalta takapihan käytävälle, trukkipiikeillä nosti laattalavoja takapihalle ja lanasi autoreitin sepelit sileiksi. Kaksi vapaapäivää takana ja eteni ihan mahdottomasti pihahommat. Isäkin kävi ja jätti jälkeensä suoraakin suoremmat halkorivit.

Meri

Lapsilla on haasteiden kesä, uusi koti, uuden pihan rakentaminen ja äidin puutarhahulluus. Aina en työskentele öisin, työskentelen pihalla myös päivisin ja opetan lapsetkin tarttumaan rikkaruohoihin, nurmikon leikkuuseen, sepeliin ja soraan. Oli rakkaiden aika. Ruusumuorin kesäkahvila, Kastellin linnan rauniot ja Tauvon hiekkaranta. Iloa ja hymyä.

Nuotiolla

Järjestin hyvälle ystävälle yllätyksen viikolla ja varasin läheltä, joen varresta, rantasaunan ja grillipaikan illaksi. Yllätys oli täydellisen onnistunut ja hyvä mieli molemmilla meillä. Käteen jäi muutakin, inspiraatio nuotiopaikasta. Täytyi toimia. Piti saada valmiiksi ennen alkuiltojen pimeitä.

Seuraavana päivänä tilasin sepeliä. Kaksi päivää kärräsin ja fiilistelin. Kiven ja maarajan yhtymäkohtaan laitoin suodatinkangassuikaleet ja sepeliä päälle joitain senttejä. Sepelöin kivien ulkoreunatkin että pysyisi siistinä eikä horsmat kasvaisi kivien väleistä. Epäilen kyllä, tämän tontin rikkaruohot on sen verran sitkasta sorttia että kyllä ne sieltä vielä läpi pukkaa. Senkin vuoksi ikuistin heti valokuvin, kun näyttää vielä hyvältä :)

Paikallisen sorafirmaan soitin (kun niillä on kuorma-autoja) että löytyiskö jonkun vajan takaa käytöstä poistettua kuorma-auton vannetta. Meni tunti ja toivat kotiovelle. Kävin pyöräretkellä ja  jätin konttorin pöydälle kahvipaketin ja pullaranssin, kiitokseksi ystävällisyydestä ja apualttiudesta. Kyllä maalla on mukavaa.

Nuotioihanuus piti korkata, ja ketkä sen paremmin kruunaa kuin naapurit. Tässä se nyt olisi. Odotan syksyn pimeitä.

Elämän kevät ja juolaheinä

 Kuukausi kulunut ja maa on vihreä, vihreä juolasta ja rikkaruohoista. Joku sössiminen sattui nurmikon siemenissä, vai olisiko se ollut lakeuden kova tuuli ja päivien rankkasateet. Ahdistaa kun ajattelee. Multa oli lopulta täynnä juolapaakkuja, jotka osittain poistin ja sitten kun en enää jaksanut jätin. Siinä sen nyt sitten näkee. Laskin mielessäni että nurmikko nousee ja syö juolan pääpiirteittäin, mutta kun nurmi ei noussut niin teorialta hävisi pohja. Piti hankkia kumminkin leikkuri että saan rikkaruohot maantasalle ennen siementämistä. Oli leikkurinmyyjällä ihmettelemistä kysymyksieni kanssa :) Tärkein oli "sen on lähdettävä käyntiin ensimmäisellä vedolla, lähteekö?"

.

Talo saatiin maalattua muutama viikko sitten. Paitsi ihan vähän jäljellä. Oli mies joka piti päänsä ja tilasi kuukiitäjän ja tuli avuksi illaksi ja aamuksi. Oli ensin kuunnellut illat puhelimessa kun kehuin tikkailla keikkuneeni maalisankojen kanssa. Kuukiitäjä oli aika raskas, ja multaa oli osittain paljon ja edellisenä päivänä satoi. Joten pienen pienet jäljet jäi, joita paikkailen.

Halusin sisääntuloon istutuksia. Purppuraheisiangervo erottuu kasvaessaan edukseen talon harmaata seinää vasten. Lisäksi purppurakeijunkukkaa, rönsyansikkaa ja jotain harmaata. Kivien alle laitoin suodatinkankaan kaksinkertaisena. Kivien laitto vaiheessaan, etenee pikku hiljaa. Yksi purppuraheisiangervoista on viime kesän ostoksia, kaksi tältä kesältä. Lajikkeet näyttävät aika lailla erilaisilta.

.

 Viime kesän ostoksia nämäkin koivunaluset. Louhoskiveä jäi tontille aika kasa, sieltä saan kiveä sinne ja tänne.

 Oulujoen taimistolla oli puutarhablogistien tapaaminen tänään. Sieltä tarttui mukaan tarhapimpinellaruusu Rosa "Dunwich Rose". Istutukset vaiheessaan, oja on tässä kohtaa syvimmillään, louhoskivet ulottuvat penkereeltä vesirajaan. Ruusuilla tarkoitus tehdä ojanvierelle menosta epämiellyttävä lapsille, niin paljon piikkejä kuin mahdollista, jotta jättäisivät tämän ojan kohdan huomiotta. Pitää vielä pähkäillä voiko tuohon laittaa katteeksi kuorikatetta vai viekö vesisateet ne mennessään virran vietäväksi.

Kaunokurjenmiekan hankin vesirajakasviksi. Peltokorte on vallannut tuon ainoan pätkän minkä jätin louhoskiveltä vapaaksi. Voi suhmura.

Tähän tulee nuotiopaikka, jahka tästä nämä muut ensin hoidetaan. Oikealle jää louhoskivestä vapaa alue joka pitäisi saada ensi kesänä  omaksi hiekkarannaksi. Siinä sitä sitten bikinit päällä aurinkoa otetaan. Ei olekaan muuta ongelmaa kuin peltokorte.